Kickboxing eli Potkunyrkkeily
Suomen Potkunyrkkeilyliitto ry
Lammin Kamppailu-Urheilijat on Suomen Potkunyrkkeilyliiton jäsenseura mikä mahdollistaa vyökokeiden järjestämisen sekä osallistumisen liiton järjestämiin tapahtumiin ja koulutuksiin.
Potkunyrkkeilyn peruskurssit alkavat tammikuussa, maaliskuussa sekä elokuussa. Peruskurssin jälkeen on hyvä jatkumo Potkis ryhmä jossa voi saman kurssin väen kanssa jatkaa harjoittelua, taikka siirtyä suoraan potkunyrkkeilyn jatkoryhmään jossa otetaan kontaktia ja siellä tulee olla omat suojat hankittuna.
Lajiesittely
Potkunyrkkeily on erittäin monipuolinen urheilulaji, joka sopii kaikille ikään ja sukupuoleen katsomatta. Lajissa on kehittynyt kilpailutoiminta, mutta sen kuntomuodot ovat yhä suositumpia. Suomalaiset mies- ja naispotkunyrkkeilijät ovat voittaneet useita arvokilpailumitaleita.
Potkunyrkkeily eli kickboxing on moderni ja pelkistetyn tehokas kamppailumuoto ja erittäin monipuolinen urheilulaji. Harjoituksiin kuuluu muun muassa lihaskunnon ja kestovoiman parantamista, nopeusharjoitteita, lajivoiman kehittämistä, perustekniikkaa, paritekniikkaa, välineharjoittelua, otteluharjoituksia, nyrkkeilyharjoitteita ja toiminnallista venyttelyä. Potkunyrkkeilyä voi harrastaa myös ilman kilpailullisia tavoitteita ( Potkis ). Harjoitella voi kohentaakseen kuntoa, parantaakseen koordinaatiokykyä, hankkiakseen paremman itsepuolustustaidon ja ennen kaikkea nauttiakseen mukavasta harrastuksesta reilujen harjoittelukavereiden kanssa. Iso osa Suomen useasta tuhannesta potkunyrkkeilijästä ovat kuntoilijoita.
Otteluita erilaisilla säännöillä
Kickboxing on alkujaan kehitetty täyden kontaktin kilpailumuodoksi. Nykyään ottelumuodot jakautuvat täydellä kontaktilla käytäviin ottelumuotoihin ja kevyellä kontaktilla käytäviin ottelumuotoihin. Eri muotoja ovat Full Contact, Low Kick, Semi Contact, Light Contact ja K1. Suomessa pääpaino kilpailuissa on K1-muodossa.
Potkunyrkkeilyn amatööriottelussa käydään kolme kahden minuutin erää. Ammattilaisottelun erien kesto ja määrä riippuu ottelumuodosta. Erät ovat kahden tai kolmen minuutin mittaisia ja eriä on kolmesta aina Full Contact -muodon mestaruusottelun 12 erään saakka.
Amatööripotkunyrkkeilyottelussa yksi tärkeimpiä tavoitteita on oman koskemattomuuden turvaaminen, ja siksi ottelijan puolustustaidon merkitys on suuressa roolissa. Amatööriottelussa tyrmäykset ovat harvinaisia. Kehätuomarin tärkein tehtävä on valvoa ottelijoiden turvallisuutta. Epätasaiset ottelut keskeytetään jo hyvissä ajoin. Amatööriotteluissa pyritään aina siihen, että ottelijoiden taidot vastaavat toisiaan. Kuin ottelupareja valitaan, huomioidaan myös ikä, paino ja kokemus. Säännöt varmistavat ottelijoiden turvallisuuden. Kaikilla kilpailijoilla täytyy olla lisenssi ja vakuutus.
Potkunyrkkeily on suosittua myös naisten keskuudessa
Potkunyrkkeilyotteluissa naiset ottelevat samoilla säännöillä kuin miehet. Naisia on lajin parissa mukana paljon. Monella seuralla on käytössä naisten oma harjoitteluryhmä. Edistyneemmät naiset haluavat kuitenkin usein harjoitella miesten kanssa, jotta esimerkiksi otteluharjoituksista saadaan irti paras mahdollinen hyöty. Naiset ja miehet käyttävät samoja varusteita, mutta ottelussa naisilla on pakollisena varusteena rintasuojus.
Vyöarvojärjestelmä
Potkunyrkkeilyssä on käytössä vyöarvojärjestelmä. Vyöt harjoittelijoiden vyötäröllä tummenevat sitä mukaan, kun taso nousee.
Yleistä vyökoejärjestelmästä
- Vyökokeeseen osallistujalla on oltava mukana Potkunyrkkeilyliiton lajipassi sekä lisenssivakuutuskuitti (tai vakuutukseton lisenssi sekä selvitys muusta vakuutusturvasta, joka kattaa myös potkunyrkkeilyn).
- Seurojen ohjaajien on syytä varmistaa, että vyökokelaat hallitsevat vyövaatimukset kaikilta osin ennen vyökokeeseen osallistumista.
- Vyökokeita järjestetään eri potkunyrkkeilyleirien yhteydessä.
- Siniseen vyöhön vaaditaan liiton ohjaajakoulutus: joko aiemmin suoritettu seuraohjaajakoulutus tai nykyinen 1. tason (VOK-I) valmentaja- ja ohjaajakoulutus. Liiton koulutusvaliokunta järjestää koulutuksia säännöllisesti ja niistä tiedotetaan liiton seurapostissa ja nettisivuilla. Tarvittaessa kannattaa olla koulutusvaliokuntaan yhteydessä ja tiedustella seuraavan koulutuksen ajankohtaa, mikäli sellaista ei liiton tapahtumakalenterista löydy.
- Mikäli omasta seurasta ei löydy tarvittavaa osaamista tekniikoiden opettamiseen kannattaa ottaa yhteyttä muiden seurojen ylempiin vöihin tai graduointivaliokuntaan.
- Mustan kokeen vyökoe anotaan erikseen graduointivaliokunnalta.
Vyökoemaksut
keltainen 20 €
oranssi 30 €
vihreä 50 €
sininen 60 €
ruskea 100 €
musta 200 €
Kuvaus eri vyöarvojen tyypillisestä tasosta
valkoinen Peruskurssilainen. Valkoista vyötä ei ole pakko käyttää.
keltainen Juuri peruskurssin suorittanut harrastaja
oranssi Noin vuoden yhtäjaksoisesti lajia harjoitellut
vihreä Noin kaksi vuotta yhtäjaksoisesti lajia harjoitellut, mahdollisesti kilpailukokemusta
sininen Useamman vuoden yhtäjaksoisesti lajia harjoitellut, yleensä kilpailukokemusta, ohjaajakoulutus suoritettu
ruskea Useamman vuoden lajia harjoitellut, kilpailukokemusta, ohjaajakoulutus suoritettu, ohjaaja- ja valmentajakokemusta
musta, 1. dan Noin kymmenen vuotta lajia aktiivisesti harjoitellut, kilpailukokemusta ja kilpailumenestystä, ohjaajakoulutus suoritettu, tuomarikoulutus suoritettu, pitkäaikaista ohjaaja- ja valmentajakokemusta
musta, 2. dan ja ylemmät Kaikkien edellämainittujen lisäksi kehittänyt ja vienyt lajia merkittävästi eteenpäin.
Potkunyrkkeilyvarusteet joita pystyy hankkimaan suoraan seuran kautta
Jotta harjoittelu olisi mahdollisimman turvallista ja mielekästä, potkunyrkkeilijä tarvitsee seuraavat varusteet peruskurssin jälkeen:
- potkunyrkkeilyhousut tai -shortsit
- säärisuojat
- alasuojat
- käsisiteet
- nyrkkeilyhanskat
- säkkihanskat
- hammassuojat
- nyrkkeilykypärän
Potkunyrkkeilyn historiaa
Potkunyrkkeilyssä on kilpailtu 1960-1970-lukujen vaihteesta lähtien. Suomeen laji rantautui 1980-luvulla. Suomalaiset ovat voittaneet useita EM- ja MM-mitaleita lajin arvokilpailuissa.
Potkunyrkkeily sai alkunsa 1970-luvulla, kun Yhdysvalloissa päätettiin järjestää kilpailut maan parhaiden karatekoiden ja yhden seuran parhaiden nyrkkeilijöiden välille. Ottelut käytiin nyrkkeilykehässä ja molempien lajien ottelijat saivat käyttää omien lajiensa tekniikoita. Nyrkkeilijät voittivat kaikki ottelut tyrmäyksellä. Tästä järjestäjät saivat idean kehittää uuden lajin, jossa yhdistyvät nyrkkeilyn käsitekniikat ja karaten jalkatekniikat. Lajin nimi oli alussa Full Contact Karate, mutta muuttui nopeasti kickboxingiksi eli potkunyrkkeilyksi.
Suomeen potkunyrkkeily rantautui 1980-luvun alussa Auvo Niinikedon tuomana. Suomen Potkunyrkkeilyliitto perustettiin vuonna 1994. Suomalaiset ovat saavuttaneet useita EM- ja MM- mitaleita lajin arvokilpailuissa.